Riittävän karkearehun merkitys 

Karkearehu muodostaa hevosen ruokinnan perustan ja on tärkeää terveelle ja hyvin toimivalle ruoansulatusjärjestelmälle. Se sisältää kuitua, joka fermentoituu suolistossa haihtuviksi rasvahapoiksi. Noin 60–70 % hevosen päivittäin saamasta energiasta tulee näistä haihtuvista rasvahapoista¹. Kuitu on siis merkittävä energianlähde hevoselle². Lisäksi nämä haihtuvat rasvahapot tukevat suoliston takaosan mikrobiston tervettä koostumusta. Terve mikrobisto on välttämätön suoliston moitteettomalle toiminnalle ja hyvinvoinnille³. Mikrobisto vastaa myös kuidun hajottamisesta. Jotta hevonen saisi riittävästi karkearehua, sen tulisi saada vähintään 1,5 % elopainostaan kiloina karkearehua päivässä. Tämä tarkoittaa, että 600 kg painavan hevosen tulisi saada vähintään 9 kg karkearehua päivittäin. 

Karkearehu ei ole tärkeää ainoastaan suoliston, vaan myös mahalaukun terveydelle. Hevoset pureskelevat karkearehua pidempään ja useammin kuin esimerkiksi väkirehua, mikä lisää syljen eritystä. Sylki sisältää ainetta, joka neutraloi mahahappoa⁴. Mahahappo voi olla erittäin hapanta, ja syljen puskurivaikutus vähentää sen happamuutta. Lisäksi karkearehu pystyy sitomaan ja poistamaan ylimääräistä mahahappoa⁵. Jos mahahappo pääsee happamoitumaan liikaa, voi syntyä mahahaavoja, jotka ovat kivuliaita ja heikentävät hevosen terveyttä sekä suorituskykyä. Jos hevonen on ilman karkearehua yli 4–6 tuntia, mahahaavojen riski kasvaa huomattavasti. Luonnossa hevoset syövät pieniä määriä ruokaa usein päivän mittaan, mikä edistää syljen tuotantoa, neutraloi mahahappoa ja pitää ruoansulatuksen, erityisesti suoliston, jatkuvassa liikkeessä. Käytännössä tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista — esimerkiksi öisin tallissa ollessaan. Näissä tilanteissa voidaan käyttää heinäsäkkiä tai slow feederiä, jotta hevonen söisi hitaammin ja heinän syömiseen kuluisi enemmän aikaa. 

Heinäsäkin käyttö syöntiajan pidentämiseksi 

Kuten aiemmin mainittiin, hevoset laiduntavat suurimman osan päivästä. Tämä mahdollistaa niille luontaisen käyttäytymisen – pienten ruokamäärien jatkuvan syömisen. Tällaisen laiduntamiskäyttäytymisen toteuttaminen on tärkeää hevosen terveydelle ja hyvinvoinnille⁶. Joskus ei kuitenkaan ole mahdollista tarjota hevoselle jatkuvaa pääsyä laitumelle, useita pieniä karkearehuannoksia tai vapaata heinää. Lisäksi hevoset syövät lattialta tarjotun heinän nopeasti, kun pää ovat luonnollisesti alhaalla. Heinäsäkin avulla voidaan pidentää syöntiaikaa ja varmistaa, että hevonen ottaa vain pieniä suupaloja kerrallaan. 

Heinäsäkkejä on saatavana erilaisia – pienemmillä tai suuremmilla aukoilla – ja reikien koko vaikuttaa siihen, kuinka kauan hevonen syö. Lundqvistin ja Müllerin (2022) tutkimuksessa todettiin, että heinäsäkin käyttö lisäsi karkearehun syöntiaikaa jopa 1,5-kertaiseksi verrattuna siihen, että heinä tarjottiin lattialta. Tutkimuksessa käytettyjen heinäsäkkien reikien koko oli 3,5 × 3,5 cm⁷. Kun hevoset söivät heinää lattialta, ne käyttivät noin puoli tuntia yhden kuiva-ainekilon syömiseen. Ellis ym. (2015) osoittivat, että useamman ruokintapisteen (esimerkiksi useiden heinäsäkkien) käyttö tallissa pidenti karkearehun syöntiaikaa⁸. Samassa tutkimuksessa havaittiin myös, että pienireikäisillä heinäsäkeillä (25–30 mm) hevoset käyttivät noin 5 minuuttia enemmän aikaa yhden kilon karkearehun syömiseen kuin suurempireikäisillä (75 mm) verkoilla⁹. Lisäksi pienemmät säkit auttoivat jakamaan syöntiajan tasaisemmin koko päivän ajalle. Ragnarssonin ym. (2024) tutkimuksessa todettiin, että heinäsäkkien, joiden reikien koko oli 10 × 10 cm, käyttö pidenti karkearehun syömisaikaa 13 %:lla (keskimäärin 12 minuuttia per kuiva-ainekilo) verrattuna lattialta ruokintaan¹⁰. 

DeBoer ym. (2024) havaitsivat, että heinäsäkkien käyttö auttoi ylläpitämään hevosten painoa paremmin verrattuna lattialta ruokintaan. Kaksivuotisessa tutkimuksessa heinäsäkkiä käyttämättömät hevoset lihoivat keskimäärin 20 kg, kun taas heinäsäkkiä käyttäneet laihduttivat keskimäärin 23 kg, mikä tarkoitti 43 kg:n painoeroa ryhmien välillä¹¹. Molemmat ryhmät saivat tutkimuksen aikana vapaasti karkearehua. 

Näin ollen heinäsäkkien käyttö pidentää hevosen syöntiaikaa, jolloin se syö rauhallisemmin ja hitaammin. Heinäsäkki tulee kuitenkin ripustaa oikealle korkeudelle. Hevosen luonnollinen päänasento ruokailun aikana on alhaalla, ja liian korkealle ripustettu säkki vaikeuttaa syömistä. Lisäksi liian korkealla oleva säkki lisää riskiä, että heinän pölyä päätyy hevosen sieraimiin ja silmiin. Koska hengitystiet ja silmät ovat herkkiä pölylle, heinäsäkkiä ei suositella sijoitettavaksi liian ylös. Toisaalta sitä ei pidä ripustaa liian alas, jotta kengät eivät tartu siihen. 

Hevosen syöntitapa riippuu myös säkissä olevan karkearehun laadusta. Kosteampi rehu, kuten säilöheinä, saa hevosen vetämään kovempaa, mikä lisää painetta tuki- ja liikuntaelimistöön¹². Tämä voi myös vaikuttaa hevosen hampaisiin. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimuksia, jotta voidaan paremmin ymmärtää heinäsäkkien ja hevosen vetovoiman vaikutusta tuki- ja purentalihaksistoon sekä hampaisiin. 

Kaiken kaikkiaan oikein käytettynä heinäsäkki on erinomainen keino pidentää hevosen syöntiaikaa, tukea ruoansulatuksen terveyttä ja edistää hevosen hyvinvointia. Lisäksi sillä on myönteinen vaikutus hevosen painonhallintaan ja kuntoluokkaan. 

Viitteet

1. Bergman, E.N. (1990) Energy contributions of volatile fatty acids from the gastrointestinal tract in various species. Physiological Reviews, 70(2): 567-590.
2. Argenzio, R.A., Southworth, M., Stevens, C.E. (1974) Sites of organic acid production and absorption in the equine gastrointestinal tract. American Journal of Physiology, 226(5): 1043-150.
3. Julliand, V., Grimm, P. (2016) Horse species symposium: The microbiome of the horse hindgut: History and current knowledge. Journal of Animal Science, 94(6): 2262-2274.
4. Luthersson, N., Jenifer, N.A. (2013). Equine Applied and Clinical Nutrition Chapter 34 - Gastric ulceration. In: Geor, R.J., Harris, P.A., & Coenen, M., (Eds.). Equine Applied and Clinical Nutrition. Saunders Elsevier: China.
5. Sykes, B.W., Jokisalo, J.M. (2015). Rethinking equine gastric ulcers syndrome: Part 2 - Equine squamous gastric ulcer syndrome (ESGUS). Equine Veterinary Education, 27(5):264-268.
6. Goodwin, D., Davidson, H.P.B., Harris, P. (2002) Foraging enrichment for stabled horses: effects on behaviour and selection. Equine Veterinary Journal, 34(7):686-691.
7. Lundqvist, H., Mülller, C.E. (2022) Feeding time in horses provided roughage in different combinations of haynets and on the stable floor. Applied Animal Behaviour Science, 253:1-5.
8. Ellis, A.D., Redgate, S., Zinchenko, S., Owen, H., Barfoot, C., Harris, P. (2015) The effect of presenting forage in multi-layered haynets and at multiple sites on night time budgets of stabled horses. Applied Animal Behaviour Science, 171:108-116.
9. Ellis, A.D., Fell, M., Luck, K., Gill, L., Owen, H., Briars, H., Barfoot, C., Harris, P. (2015) Effect of forage presentation on feed intake behaviour in stabled horses. Applied Animal Behaviour Science, 165:88-94.
10. Ragnarsson, S., Víkingsdóttir, S.V., Stefánsdóttir, G.J.(2024)  Initial Impact of Different Feeding Methods on Feed Intake Time in Stabled Icelandic Horses. Animals, 14(1211):1-9.
11. DeBoer, M., Keener, L., Layeux-Parks, J., Scheuller, O. (2024) Effect of hay nets on horse bodyweight, body condition score, hay usage, and dental health in mature adult horses. Journal of Equine Veterinary Science, 136(3):105051.
12. Hodgson, S., Bennett-Skinner, P., Lancaster, B., Upton, S., Harris, P., Ellis, A.D. (2022) Posture and Pull Pressure by Horses When Eating Hay or Haylage from a Hay Net Hung at Various Positions. Animals, 12(2999):1-18.