Ruokinta oriille
Useimmille kasvattajille jalostuskausi alkaa pian, joten on tärkeää arvioida ja tarvittaessa muokata nykyistä ruokavaliota, jotta ori saa riittävästi ravintoaineita koko jalostuskauden ajan. Muina vuodenaikoina oriin ravinnontarve ei poikkea merkittävästi muiden aikuisten hevosten tarpeista. Jalostuskauden aikana oriin ravinnontarve voi kuitenkin kasvaa jopa 25 %. Siksi ruokintaa on tärkeää säätää siten, että ori saa riittävän tuen tänä aikana.
Useimmille kasvattajille jalostuskausi alkaa pian, joten on tärkeää arvioida ja tarvittaessa muokata nykyistä ruokavaliota, jotta ori saa riittävästi ravintoaineita koko jalostuskauden ajan. Muina vuodenaikoina oriin ravinnontarve ei poikkea merkittävästi muiden aikuisten hevosten tarpeista. Jalostuskauden aikana oriin ravinnontarve voi kuitenkin kasvaa jopa 25 %. Siksi ruokintaa on tärkeää säätää siten, että ori saa riittävän tuen tänä aikana.
Energia, proteiinit ja oriin kuntoluokka
Energia on yksi tärkeimmistä ravintoaineista jalostusoriille jalostuskauden aikana. Hevonen saa energiaa ruokavaliostaan hiilihydraateista (sekä rakenteellisista että ei-rakenteellisista) ja rasvoista¹. Jalostuskauden ulkopuolella ori tarvitsee energiaa vain kehon ylläpitoon ja mahdollisesti liikuntaan, jos se on säännöllisessä harjoituksessa². Jalostuskaudella ori kuitenkin tarvitsee lisäenergiaa siitostoimintaan. Päivittäin tarvittavan lisäenergian määrä riippuu astutusten määrästä. Oriiden, jotka astuvat joka toinen päivä, energiantarve vastaa kevyesti tai kohtalaisesti liikkuvien hevosten energiantarvetta³. Jos ori astuu kaksi tai useampia kertoja päivässä, energiantarve on verrattavissa kohtalaisesti tai runsaasti liikkuvien hevosten tarpeeseen³.
Energiaa tarvitaan myös kehon ja painon ylläpitoon. Kuntoluokitus (Body Condition Score, BCS) auttaa seuraamaan, saako ori ruokavaliosta riittävästi energiaa ja pysyykö se terveessä painossa. Jalostusoriin ihanteellinen BCS on 5–6. Seuraamalla BCS:ää voidaan havaita energiantarpeen vaihtelut ja mukauttaa ruokintaa tarpeen mukaan, jolloin vältetään yliruokinta ja aliravitsemus⁴.
Karkearehu muodostaa ruokinnan perustan ja tarjoaa hevoselle rakenteellisia hiilihydraatteja. Karkearehun kuidut muuttuvat suolistossa haihtuviksi rasvahapoiksi, jotka kattavat noin 60–70 % hevosen päivittäisestä energiansaannista⁵˒⁶. Lisäksi ruokintaa täydennetään usein väkirehulla, joka tarjoaa riittävästi vitamiineja ja kivennäisiä sekä lisää ruokavalioon energiaa ja proteiineja⁷. Rasvat ovat pitkäkestoinen energianlähde ja tukevat hevosta erityisesti silloin, kun energiantarve kasvaa.
Riittävä proteiinin saanti on erityisen tärkeää nuorelle kasvavalle oriille, mutta myös aikuiselle orille proteiinit ovat välttämättömiä lihasmassan ja lihasten terveyden ylläpitämiseksi.
Vitamiinit, kivennäiset ja hivenaineet
Vitamiinit ja kivennäisaineet ovat välttämättömiä elimistön toiminnoille. Kivennäisaineet jaetaan makro- ja mikrokivennäisiin. Mikrokivennäisiä kutsutaan myös hivenaineiksi. Erona on se, että makrokivennäisiä annetaan grammoina päivässä, kun taas hivenaineita milligrammoina.
Vitamiinit jaetaan rasvaliukoisiin ja vesiliukoisiin vitamiineihin. Rasvaliukoisia vitamiineja ovat A, D, E ja K, kun taas vesiliukoisia ovat B- ja C-vitamiinit⁸˒⁹. Tasapainoinen ruokavalio varmistaa, että ori saa riittävästi vitamiineja ja kivennäisiä. Hevonen saa nämä ravintoaineet pääasiassa karkearehusta ja väkirehusta, mutta tarvittaessa, esimerkiksi jalostuskaudella, ruokintaa voidaan täydentää vitamiini- ja kivennäisvalmisteilla. On tärkeää huomioida lisääntynyt tarve ja säätää ruokintaa siten, että vältytään puutoksilta tai ylisaannilta. Esimerkiksi E-vitamiinin puute voi heikentää siittiöiden liikkuvuutta ja lisätä epämuodostuneiden siittiöiden määrää¹⁰.
Lisäravinteiden käyttö
Lisäravinteet voivat olla arvokas lisä jalostuskauden aikana, kun halutaan tukea oriin hedelmällisyyttä ja yleistä hyvinvointia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tiettyjen ravintoaineiden lisäys voi parantaa siittiöiden laatua, erityisesti keinosiemennystä käytettäessä. Yleisiä lisäravinteissa käytettyjä ravintoaineita ovat rasvahapot, kuten dokosaheksaeenihappo (DHA), E-vitamiini ja seleeni.
E-vitamiini on voimakas antioksidantti, jota hevonen saa pääasiassa tuoreesta ruohosta. Siittiösolut ovat erityisen herkkiä oksidatiiviselle stressille, jota syntyy, kun elimistössä vallitsee epätasapaino vapaiden radikaalien ja antioksidanttien välillä. Tämä voi johtaa hedelmättömyyteen. Antioksidanttien, kuten E-vitamiinin, lisääminen auttaa neutraloimaan vapaita radikaaleja ja ehkäisee oksidatiivisia vaurioita.
Toisessa tutkimuksessa oriita täydennettiin 30 viikon ajan L-karnitiinilla, seleenillä, E-vitamiinilla sekä omega-3- ja omega-6-rasvahapoilla arvioitaessa näiden ravintoaineiden vaikutusta tuoreen, jäähdytetyn ja pakastetun siemennesteen laatuun¹². Tulokset osoittivat, että lisäravinteet paransivat merkittävästi kaikkien näiden siittiötyyppien laatua, mikä voi vaikuttaa myönteisesti keinosiemennyksen onnistumiseen. Synovium Myocare-E on valmiste, jota käytetään usein lihasten tukemiseen ja joka sisältää muun muassa seleeniä ja E-vitamiinia¹².
Kaiken kaikkiaan on tärkeää huomioida jalostusoriin lisääntynyt ravinnontarve jalostuskauden aikana ja mukauttaa ruokinta sen mukaisesti.
Viitteet
1. Ellis, A. D. (2013) Chapter 5 - Energy systems and requirements. In Geor, R.J., Harris, P.A., & Coenen, M., (Eds.). Equine Applied and Clinical Nutrition. Saunders Elsevier: China.
2. Potter, G.D., Gibbs, P.G. (2011) Feeding the Performance Horse. Department of Animal Science Equine Sciences Program, 1-9.
3. Mantovani, R., Bailoni, L. (2011) Energy and protein allowances and requirements in stallions during the breeding season, comparing different nutritional systems. Journal of Animal Science, 89(7):2113-2122.
4. Houssou, H., Bouzebda-Afri, F., Bouzebda, Z., Benidir, M. (2020) Evaluation of sexual behavior of stallion (Arabian versus Barb) during breeding season in Algeria. Indian Journal of Animal Research, 54(9):1078-1082.
5. Argenzio, R.A., Southworth, M., Stevens, C.E. (1974) Sites of organic acid production and absorption in the equine gastrointestinal tract. American Journal of Physiology, 226(5): 1043-1050.
6. Bergman, E.N. (1990) Energy contributions of volatile fatty acids from the gastrointestinal tract in various species. Physiological Reviews, 70(2): 567-590.
7. Harris, P. (1997) Energy sources and requirements of the exercising horse. Annual Review of Nutrition, 17:185-210.
8. Zeyner, A., Harris, P.A. (2013) Chapter 9 - Vitamins. In Geor, R.J., Harris, P.A., & Coenen, M., (Eds.). Equine Applied and Clinical Nutrition. Saunders Elsevier: China.
10. Bazzano, M., Laus, F., Spaterna, A., Marchegiana, A. (2021) Use of nutraceuticals in the stallion: Effects on semen quality and preservation. Reproduction in Domestic Animals, 56(7):951-957.
11. Gee, E.K., Bruemmer, J.E., Siciliano, P.D., McCue, P.M., Squires, E.L. (2008) Effects of dietary vitamin E supplementation on spermatozoal quality in stallions with suboptimal post-thaw motility. Animal Reproduction Science, 107(3): 324-325.
12. Freitas, M.L., Bouéres, C.S., Pignataro, T.A., de Oliveira, F.J.G., Viu, M.A.D., de Oliveira, R.A. (2016) Quality of Fresh, Cooled, and Frozen Semen From Stallions Supplemented with Antioxidants and Fatty Acids. Journal of Equine Veterinary Science, 46:1-6.
Energia, proteiinit ja oriin kuntoluokka
Energia on yksi tärkeimmistä ravintoaineista jalostusoriille jalostuskauden aikana. Hevonen saa energiaa ruokavaliostaan hiilihydraateista (sekä rakenteellisista että ei-rakenteellisista) ja rasvoista¹. Jalostuskauden ulkopuolella ori tarvitsee energiaa vain kehon ylläpitoon ja mahdollisesti liikuntaan, jos se on säännöllisessä harjoituksessa². Jalostuskaudella ori kuitenkin tarvitsee lisäenergiaa siitostoimintaan. Päivittäin tarvittavan lisäenergian määrä riippuu astutusten määrästä. Oriiden, jotka astuvat joka toinen päivä, energiantarve vastaa kevyesti tai kohtalaisesti liikkuvien hevosten energiantarvetta³. Jos ori astuu kaksi tai useampia kertoja päivässä, energiantarve on verrattavissa kohtalaisesti tai runsaasti liikkuvien hevosten tarpeeseen³.
Energiaa tarvitaan myös kehon ja painon ylläpitoon. Kuntoluokitus (Body Condition Score, BCS) auttaa seuraamaan, saako ori ruokavaliosta riittävästi energiaa ja pysyykö se terveessä painossa. Jalostusoriin ihanteellinen BCS on 5–6. Seuraamalla BCS:ää voidaan havaita energiantarpeen vaihtelut ja mukauttaa ruokintaa tarpeen mukaan, jolloin vältetään yliruokinta ja aliravitsemus⁴.
Karkearehu muodostaa ruokinnan perustan ja tarjoaa hevoselle rakenteellisia hiilihydraatteja. Karkearehun kuidut muuttuvat suolistossa haihtuviksi rasvahapoiksi, jotka kattavat noin 60–70 % hevosen päivittäisestä energiansaannista⁵˒⁶. Lisäksi ruokintaa täydennetään usein väkirehulla, joka tarjoaa riittävästi vitamiineja ja kivennäisiä sekä lisää ruokavalioon energiaa ja proteiineja⁷. Rasvat ovat pitkäkestoinen energianlähde ja tukevat hevosta erityisesti silloin, kun energiantarve kasvaa.
Riittävä proteiinin saanti on erityisen tärkeää nuorelle kasvavalle oriille, mutta myös aikuiselle orille proteiinit ovat välttämättömiä lihasmassan ja lihasten terveyden ylläpitämiseksi.
Vitamiinit, kivennäiset ja hivenaineet
Vitamiinit ja kivennäisaineet ovat välttämättömiä elimistön toiminnoille. Kivennäisaineet jaetaan makro- ja mikrokivennäisiin. Mikrokivennäisiä kutsutaan myös hivenaineiksi. Erona on se, että makrokivennäisiä annetaan grammoina päivässä, kun taas hivenaineita milligrammoina.
Vitamiinit jaetaan rasvaliukoisiin ja vesiliukoisiin vitamiineihin. Rasvaliukoisia vitamiineja ovat A, D, E ja K, kun taas vesiliukoisia ovat B- ja C-vitamiinit⁸˒⁹. Tasapainoinen ruokavalio varmistaa, että ori saa riittävästi vitamiineja ja kivennäisiä. Hevonen saa nämä ravintoaineet pääasiassa karkearehusta ja väkirehusta, mutta tarvittaessa, esimerkiksi jalostuskaudella, ruokintaa voidaan täydentää vitamiini- ja kivennäisvalmisteilla. On tärkeää huomioida lisääntynyt tarve ja säätää ruokintaa siten, että vältytään puutoksilta tai ylisaannilta. Esimerkiksi E-vitamiinin puute voi heikentää siittiöiden liikkuvuutta ja lisätä epämuodostuneiden siittiöiden määrää¹⁰.
Lisäravinteiden käyttö
Lisäravinteet voivat olla arvokas lisä jalostuskauden aikana, kun halutaan tukea oriin hedelmällisyyttä ja yleistä hyvinvointia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tiettyjen ravintoaineiden lisäys voi parantaa siittiöiden laatua, erityisesti keinosiemennystä käytettäessä. Yleisiä lisäravinteissa käytettyjä ravintoaineita ovat rasvahapot, kuten dokosaheksaeenihappo (DHA), E-vitamiini ja seleeni.
E-vitamiini on voimakas antioksidantti, jota hevonen saa pääasiassa tuoreesta ruohosta. Siittiösolut ovat erityisen herkkiä oksidatiiviselle stressille, jota syntyy, kun elimistössä vallitsee epätasapaino vapaiden radikaalien ja antioksidanttien välillä. Tämä voi johtaa hedelmättömyyteen. Antioksidanttien, kuten E-vitamiinin, lisääminen auttaa neutraloimaan vapaita radikaaleja ja ehkäisee oksidatiivisia vaurioita.
Toisessa tutkimuksessa oriita täydennettiin 30 viikon ajan L-karnitiinilla, seleenillä, E-vitamiinilla sekä omega-3- ja omega-6-rasvahapoilla arvioitaessa näiden ravintoaineiden vaikutusta tuoreen, jäähdytetyn ja pakastetun siemennesteen laatuun¹². Tulokset osoittivat, että lisäravinteet paransivat merkittävästi kaikkien näiden siittiötyyppien laatua, mikä voi vaikuttaa myönteisesti keinosiemennyksen onnistumiseen. Synovium Myocare-E on valmiste, jota käytetään usein lihasten tukemiseen ja joka sisältää muun muassa seleeniä ja E-vitamiinia¹².
Kaiken kaikkiaan on tärkeää huomioida jalostusoriin lisääntynyt ravinnontarve jalostuskauden aikana ja mukauttaa ruokinta sen mukaisesti.
Viitteet
1. Ellis, A. D. (2013) Chapter 5 - Energy systems and requirements. In Geor, R.J., Harris, P.A., & Coenen, M., (Eds.). Equine Applied and Clinical Nutrition. Saunders Elsevier: China.
2. Potter, G.D., Gibbs, P.G. (2011) Feeding the Performance Horse. Department of Animal Science Equine Sciences Program, 1-9.
3. Mantovani, R., Bailoni, L. (2011) Energy and protein allowances and requirements in stallions during the breeding season, comparing different nutritional systems. Journal of Animal Science, 89(7):2113-2122.
4. Houssou, H., Bouzebda-Afri, F., Bouzebda, Z., Benidir, M. (2020) Evaluation of sexual behavior of stallion (Arabian versus Barb) during breeding season in Algeria. Indian Journal of Animal Research, 54(9):1078-1082.
5. Argenzio, R.A., Southworth, M., Stevens, C.E. (1974) Sites of organic acid production and absorption in the equine gastrointestinal tract. American Journal of Physiology, 226(5): 1043-1050.
6. Bergman, E.N. (1990) Energy contributions of volatile fatty acids from the gastrointestinal tract in various species. Physiological Reviews, 70(2): 567-590.
7. Harris, P. (1997) Energy sources and requirements of the exercising horse. Annual Review of Nutrition, 17:185-210.
8. Zeyner, A., Harris, P.A. (2013) Chapter 9 - Vitamins. In Geor, R.J., Harris, P.A., & Coenen, M., (Eds.). Equine Applied and Clinical Nutrition. Saunders Elsevier: China.
10. Bazzano, M., Laus, F., Spaterna, A., Marchegiana, A. (2021) Use of nutraceuticals in the stallion: Effects on semen quality and preservation. Reproduction in Domestic Animals, 56(7):951-957.
11. Gee, E.K., Bruemmer, J.E., Siciliano, P.D., McCue, P.M., Squires, E.L. (2008) Effects of dietary vitamin E supplementation on spermatozoal quality in stallions with suboptimal post-thaw motility. Animal Reproduction Science, 107(3): 324-325.
12. Freitas, M.L., Bouéres, C.S., Pignataro, T.A., de Oliveira, F.J.G., Viu, M.A.D., de Oliveira, R.A. (2016) Quality of Fresh, Cooled, and Frozen Semen From Stallions Supplemented with Antioxidants and Fatty Acids. Journal of Equine Veterinary Science, 46:1-6.